Kirje sukeltaa kalastuksen, vesiviljelyn ja prosessoinnin innovatiivisiin teknologioihin sekä kestäviin ratkaisuihin. Tiedonkeruun tehokkuus, hukkatuotteet, ravinnon turvallisuus sekä laatu ovat yksiä pääaiheista, näyttäen esimerkkejä yhteistyöstä, tiedon jakamisesta, sekä innovaatioista koko arvoketjun osalta. Valkoinen kirja on kehitetty voittoa tavoittelemattoman tanskalaisen ravinto ja maatalous- toimija Food Nation :in toimesta, sekä julkaistu ensimmäisenä Seafood Expo Global & Seafood Processing Global 2023- tapahtumassa.
Tanskan yhteistyöllistämisen perinne on avain menestykseen
Valtameren ympäröimänä olevalla Tanskan Kuningaskunnalla on kauas kantava traditio toimia kalastajien maana. Pienistä aluista, Tanskan kalastus sektori on noussut kukoistukseen niin luonnonvaraisen kalastuksen, vesiviljelyn kuin prosessoinnin voimin. Läheinen yhteistyö, sekä tiedon jakaminen ovat olleet avain tekijöitä menestykseen.
Globaalin populaation kasvun johdosta, on tuotannon määrän oltava seuraavan 40 vuoden aikana korkeimmillaan viimeiseen 8,000 vuoteen. Tästä syystä, myös proteiinin kysyntä on kasvussa. Merenelävät ovat loistava proteiinin lähde, joita on tuotettavissa vähäisillä päästöillä, ja jotka tarjoavat runsaasti ravinteita. Tämän johdosta kalastus sekä vesiviljely ovat vahvassa asemassa tarjotakseen merkittävän panoksen kestävään ravinnon toimitusketjuun globaalilla mittarilla.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) toimivat ohjaavina malleina Tanskan ravintotuotannolle parhaiden toimintamallien sekä uusien innovaatioiden löytämiseksi yhteistyössä akateemisen sektorin, viranomaisten sekä yksityisten osakkeen omistajien kanssa.
Globaali rehun ja ravinnon tarve etsii innovatiivisia ratkaisuja
Tarve ympäristönsuojeluun – niin meren kuin maan – on suuri kannustin uusille innovaatioille. Tuloksena, Tanskan kalastusala on vähentänyt hiilijalanjälkeään 60% vuodesta 1990, ja on nyt matkalla kohti nollapäästö tavoitetta vuoteen 2050 mennessä.
”Tanskalaisella merenelävien tuotannolla on globaali maine kestävän toiminnan ylläpitämiselle sekä kehittämiselle kalan ja simpukan tuotannossa. Rannikkokalastuksesta sisämaan kalankasvatuslaitoksiin, sekä merenelävien jalostukseen, tanskalainen teknologia ja tietotaito jatkaa hiilidioksidipäästöjen alentamista sekä tehokkuuden parantamista, ilman tinkimistä ravinnon laadusta ja turvallisuudesta,” kertoo Tanskan Ravinto-, Maatalous- ja Kalatalousministeri, Jacob Jensen.